Kuva: Minna Koskinen
Valmiina ensimmäiselle kierrokselle.
Perjantain ohjelmassa oli pääkadun Nevsky prospektin nähtävyyksien kiertelyä. Matin ja Mikon työhön kuului arkkitehtuurin taidenäytteiden esittelyä ja pysähdyimme ihailemaan ja kuuntelemaan usean rakennuksen ja patsaan historiaa.
Yksi Anitskovin sillan neljästä hevospatsaasta.
Katariina suuren patsas ja takana Aleksanterin teatteri.
Kuva: Minna Koskinen
Kuva: Karoliina Jaakola
Kazanin katedraali
Kuva: Minna Koskinen
Pojat kertomassa katedraalista.
Verikirkko, jonka pääkupoli harmillisesti sattui olemaan remontissa.
Kierroksen jälkeen oli vuorossa kuuluisten suomalaisten esittelyt. Heidän elämäänsä Pietari oli vahvasti kytköksissä. Mannerheimista, Cygnaeuksesta ja Södergranista voi lukea täältä blogin aikaisemmista postauksista.
Kuva: Minna Koskinen
Sandran esitys Mannerheimista entisellä talliaukiolla.
Kuva: Minna Koskinen
Pietarin Pyhän Marian kirkon edustalla odottelemassa seuraavaa esitystä.
Kuva: Minna Koskinen
Karoliina esitys Cygnaeuksesta.
Edith Södergranin esityksen paikkana toimi Petrishculen edusta, joka toimii nykyisin kouluna.
Vielä viimeiset muistiinpanojen selailut ennen esitystä.
Kuva: Minna Koskinen
Ainon esitys Södergranista.
Esitysten jälkeen päästiin kuivattelemaan sateen jäljiltä hienoon ja tasokkaaseen kauppakeskukseen. Tosin siellä oli varaa ostaa vain kahvilan tuotteita.
Kuva: Karoliina Jaakola
Mansikka-pistaasileivos ja suklaakroisantti kera teen, joka tuli pöytään teepannuineen, josta sitä riitti reiluun kahteen kupilliseen.
Kuva: Minna Koskinen
Pari valokuvaa ennen kuin astutaan sisälle Suomi-taloon.
Kahvihetken jälkeen oli aika siirtyä seuraaviin esityksiin, jotka oli mahdollista toteuttaa Suomi-instituutin tiloissa, sillä saimme lainata tietokonetta ja projektoria.
Kuva: Minna Koskinen
Alinan ja Marijan esitys käsitteli Pietarin nousuja ja laskuja.
Kuva: Minna Koskinen
Kamile ja Iida pitivät esityksensä Talvipalatsista.
Esitysten jälkeen Suomi-instituutin johtaja Mika Pylsy kertoi meille instituutin toiminnasta ja Tuuli ja Sofia esittivät aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Heidän työnään oli järjestää tapaaminen ja tutustuminen instituuttiin. Mika piti meille vielä esittelykierroksen instituutin tiloista.
Kuva: Minna Koskinen
Instituuttikierroksen jälkeen sai mennä vapaasti syömään ja kiertelemään Pietaria. Isompi porukka meni lähellä sijaitsevaan ravintolaan, jossa syötiin joko oman tilauksen mukaan tai niin kutsuttu bisneslounas, jonka saa nopeasti ja halvemmalla hinnalla lounasaikaan.
Lounaaseen kuului salaatti, keitto ja pääruoka, joka sisälsi jauhelihapihvin tapaisen .... ja hawaijilaista riisiä ja tulista kastiketta.
Kuva: Kamile Grigonyte
Osa oli käynyt syömässä mm. venäläisiä nyyttejä eli pelmeneitä.
Kuva: Karoliina Jaakola
Ruokailun jälkeen kurssilaiset lähtivät omatoimisesti kiertämään Pietaria. Osa maksoi sisäänpääsyn verikirkkoon (aikuiselta 250 ruplaa eli n. 3,70e ja alle 18-vuotiaalta 50 ruplaa eli n. 75 senttiä) ja pääsi katsomaan upeasti lähes pelkästään mosaiikein koristeltua kirkkoa.
Kuva: Karoliina Jaakola
Kuva: Iida Sarell
Liikkeellä oli perjantaina myös paljon muitakin turisteja. Myös taskuvarkaista oli varoituksia, mutta yksikään kurssilainen ei onneksi joutunut matkan aikana varkauden kohteeksi. Moneen kertaan niin opettajat kuin kurssilaisetkin kuitenkin epähuomiossa laittoivat lompakon eri taskuun kuin yleensä ja joutuivat sitä hädissään etsimään laukun pohjilta luulleensa joutuneen ryöstetyksi. Onneksi aina selvittiin säikähdyksellä näistä ajatuskatkoksista.
Kuva: Karoliina Jaakola
Verikirkossa oli myös myytävänä Fabergén munia.
Kuva: Kamile Grigonyte
Verikirkon jälkeen siirryimme kadulle, joka oli täynnä erilaisia myyntikojuja. Pysähdyimme ostamaan itsellemme t-paidat (400 ruplaa eli 5,90e) ja jatkoimme matkaa.
Matkalla hotellille pysähdyimme herkkupuotiin, jossa oli mielettömän upeita kondiittorien taidonnäytteitä.
Kuva: Karoliina Jaakola
Hintataso leivoksissa vaihteli suurin piirtein 180-300 ruplan eli n. 2,65-4,50 euron välillä. Siis paljon Suomen hintatasoa alempana, sillä osassa leivoksista oli esimerkiksi lehtikultaa, joka on kallista. Kuitenkin nämä leivokset, jotka näyttävät aivan hedelmiltä maksoivat 990 ruplaa eli lähes 15 euroa. Löysimme myös leivos-lahjapaketteja, joiden hinta oli yli sadan euron.
Myynnissä oli myös erilaisia marmeladeja ja suuria kakkupaloja.
Helmiäisvärein maalattuja suklaakonvehteja
Käsintehtyjä kirkkaan värisiä konvehteja
Vähän tavallisemman näköisiäkin suklaakonvehteja löytyi.
Kuva: Karoliina Jaakola
Yksi putiikin hyllyistä, jota täyttää erilaiset kauniit ja makeat lahjapaketit.
Herkkukaupan jälkeen olikin jo palattava hotellille pankin kautta, jotta päästiin lähtemään jääkiekko-otteluun ajoissa. Matka taittui sopivasti metrolla ja muutamalla linjan vaihdolla. Sisäänkäyntitarkastus jäähalliin oli varsin samanlainen kuin Suomessa, vaikka ihmetytti, että yhden kurssilaisen vesipullo havaittiin vasta ennen katsomoon astumista ja se heitettiin silloin pois Njet-sanojen saattelemana.
Kuva: Minna Koskinen
Jääpalatsia lähestymässä.
Ottelussa vastakkain olivat pietarilainen joukkoe SKA ja novosibirskiläinen Sibir. Tunnelma oli oikein riehakas, sillä SKA:lla oli 18 voiton putki päällä ja KHL-historian 19 pelin voittoputkea, joka lähtee kauden alusta, odotettiin innolla. Ensimmäistä maalia ei kuitenkaan hyväksytty ensimmäisessä erässä, mutta toisen erän alkuun SKA saikin heti kaksi maalia. Rangaistuksiakin tuli puolin ja toisin vaikka peli oli kaiken kaikkiaan melko puhdasta. Sibirkin sai kaksi maalia, muttei kolmannen erän kavennus kuitenkaan auttanut sitä voittamaan SKA:ta. Lopputulos 3-2 miellytti suuresti lähes koko yleisöä, sillä myös pieni Sibiirin kannattajajoukko oli tullut pitkän matkan päähän kannustamamaan omiaan.
Kuva: Minna Koskinen
Kuva: Minna Koskinen
Kurssilaisia kannustamassa.
Kuva: Minna Koskinen
Kuva: Minna Koskinen
Erätauolla piti käydä ostamassa jotain syötävää. Venäjäksi, kuinkas muuten.
Juhlamielellä poistuvat jääkiekkofanit lauloivat vielä metron liukuportaissa kannustushuutojaan ja hymyt olivat herkässä niin kannattajilla kuin ohikulkijoillakin.
Pelin jälkeen osa kävi vielä kaupassa hakemassa naposteltavaa ja hotellilla olikin jo aika valmistautua seuraavaan ohjelmantäyteiseen päivään iltapesun ja yöunien kautta.
Kaikki kuvat, joissa ei ole kuvaajan nimeä ovat Sandra Uotilan ottamia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti