Carl Gustaf Emil Mannerheim

Mannerheim, yksi Suomen merkittävimmistä henkilöistä, oli Suomen toinen valtionhoitaja, kuudes presidentti ja Suomen marsalkka. Hän oli ylipäällikkönä ja presidenttinä keskeinen Suomen rauhanneuvottelija.

Hän palveli Venäjän keisarillisessa armeijassa noin kolmekymmentä vuotta ja osallistui Venäjän-Japanin sotaan ja ensimmäisen maailmansodan itärintaman taisteluihin. Suomessa Mannerheim toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä Suomen itsenäisyyden ajan sodissa. Hän oli jo eläessään tunnetuin suomalainen henkilö Jean Sibeliuksen ohella.

Mannerheimilla oli läheiset suhteet Pietariin ja Venäjän tsaariperheeseen. Hän asui 17 vuotta Pietarissa opiskellen ja tehden uraa tsaarin armeijassa. Hänen siteensä Pietariin edesauttoi merkittävästi itsenäisen Suomen synnyssä ja suhteiden järjestelyssä Neuvostoliiton kanssa, sillä hän oli haluton auttamaan saksalaisia jatkosodan aikana Leningradin piirityksessä. Hänen tiedetään sanoneen, etteivät venäläiset koskaan unohtaisi, jos suomalaiset olisivat osallisina Pietariin kohdistuneisiin hyökkäyksiin. Ilmavoimia olikin kielletty ulottamasta sotatoimia Leningradin ilmatilaan.
Pietarissa on Nevskillä yhä taulu, joka kuvastaa kiitollisuutta tätä armeliaisuutta kohtaan.

    Kuva lainattu täältä

Luettuaan itsensä ylioppilaaksi Helsingissä, Mannerheim pääsi Venäjän keisarillisen armeijan Nikolain ratsuväkiopistoon, josta valmistuttuaan jo suunnitteli uraa Chevalier-kaartissa. Monen mutkan ja lopulta kummitätinsä suhteiden kautta Mannerheim pääsi kuin pääsikin kaartin jäseneksi. Mannerheim oli Chevalier-kaartin rykmentin ensimmäisen eskadroonan ensimmäisen joukkoeen johtaja ja hän saikin siirrron ylimpään hovihallintoon, jossa hänet nimitettiin hovitallihallituksen erikoistehtäviin.

    Kuva lainattu täältä

Mannerheim oli hevosmiehiä ja suuntautuikin hevosten erikoistuntijaksi saaden ratsumestarin arvon. Hän osti hevosia tsaarin armeijalle ja hankki myös tsaarin valiohevoset. Mannerheimilla oli maaseudulla hevossiittola ja hän myös kiersi ympäri eurooppaa valokuvaten hevosia. Hän yleni Mallieskadroonan päälliköksi ja kaartin ratsuväkirymenttien ratsastuksenopetuksen johtajaksi. Mainetta hän sai myös kilparatsastuksessa ja esimerkiksi vuonna 1893 hän osallistui ratsastuskilpailuihin Insinöörilinnan eli Mikaelinlinnan mailla sijainneella maneesilla (Pietarissa) voittaen kilpailun. Hänen Pietarin residenssinsä sijaitsi talliaukiolla ja hän asui siellä vuosina 1897-1904. Matkan aikana pääsemmekin vierailemaan talliaukiolla.

Kaartin tiloissa toimii nykyään Marshal-hotelli, jonka yhteydessä on myös Mannerheim-museo.

    Kuva lainattu täältä

Jatkosodan lopulla Suomen hallitusta vaihdettiin, jotta siteet Saksaan saatiin katkaistua. Mannerheim valittiin uudeksi presidentiksi, sillä vain hänen katsottiin pystyvän viemään Suomi rauhaan. Lapinsodan tuhotoimien ja raskaiden aluemenetysten jälkeen suomalaiset olivat valmiita rauhaan. Neuvostoliitto keskittyi Itä-Euroopan valloituksiin ja Saksa oli liian heikko keskittääkseen voimiaan Suomen valloittamiseen

Pietarissa paljastettiin 16.6.2016 Mannerheimin muistolaatta, joka töhritty kolmesti ja vaadittu poistettavaksi. Linkistä pääsee lukemaan ylen lyhyen artikkelin muistolaatasta ja sen töhrimisestä.

    Kuva lainattu täältä

Linkistä pääsee katsomaan koostetta Mannerheimin elämästä Pietarissa.

Lähteet:

http://www.visitpietari.fi/pietarissa-mannerheimin-jalanjaljilla/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/01/20/pietari-mannerheimin-kohtalon-kaupunki
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/mannerheimin-viimeiset-vuodet
https://sotapolku.fi/henkilot/mannerheim_carl-gustaf-emil_1867-06-04_helsinki/